Espanja on kulkenut koko Euroopan kadehtiman uusiutuvan energian edelläkävijästä esimerkkinä ylikapasiteetin vaaroista. Tänä kesänä maa saavutti historiallisen rajapyykin, kun aurinko- ja tuulienergian yhteenlaskettu tuotanto ylitti 10 500 GWh kuukaudessa.
Tämä sähkökatkos aiheutti odottamattoman vaikutuksen: sähköä oli niin paljon, että sen hinta laski jyrkästi. Yrityksille, jotka olivat investoineet miljoonia aurinkopaneeleihin, liiketoiminta lakkasi olemasta kannattavaa, ja menestystarina muuttui ”kylläisyyden kriisiksi”, joka uhkaa Espanjan markkinoita.
‘Alennusmarkkinat’ ja niiden romahdus. Aurinkovoimaloiden omistajien nykyiset näkymät näyttävät synkiltä. ” Nyt on alennusmyyntikausi”, sanoo Carmen Iskierdo, nTeaser-yrityksen perustaja, Financial Timesin haastattelussa. Markkinat ovat niin kyllästyneet, että olemassa olevien aurinkovoimaloiden markkina-arvo on romahtanut 916 000 eurosta/MW vuoden 2024 alussa vain 648 000 euroon/MW tänään.
Tilanne on vielä dramaattisempi rakennusvalmiiden hankkeiden osalta (joilla on maa ja luvat, mutta rakentamista ei ole vielä aloitettu). Kuten Financial Times yksityiskohtaisesti kuvaa, markkinat ovat niin ylikuormitetut, että jotkut rakennuttajat, yrittäessään epätoivoisesti välttää valtion sanktioita sovittujen rakennus suunnitelmien noudattamatta jättämisestä, ovat alkaneet tarjota hankkeita symboliseen hintaan 1 euro. Tämä tilanne laukaisi aallon alennusmyyntejä, kun yritykset luopuivat osasta salkkujaan yrittäessään pelastaa jäljellä olevan pääoman.
Ongelma on pullonkaulassa. Miksi sähkölaskut jatkavat nousuaan, vaikka energiaa on ylimääräistä? Vastaus löytyy vanhentuneesta infrastruktuurista. Ember-yhtiön analyysin mukaan Espanja investoi sähköverkkoihin vain 30 senttiä jokaista uusiutuviin energialähteisiin osoitettua euroa kohden, mikä on alle puolet Euroopan keskiarvosta.
Investointien puute pahenee 28. huhtikuuta tapahtuneen ”laajamittaisen sähkökatkoksen” seurausten vuoksi. Tämän tapauksen jälkeen Red Eléctrica siirtyi ”tehostettuun tilaan” käyttämällä jatkuvasti (kalliimpia) kaasuvoimalaitoksia verkon jännitteen vakauttamiseksi. Tämä hätästrategia maksoi kuluttajille ylimääräisen miljardin euron. Lisäksi, koska verkko ei kyennyt ottamaan vastaan kaikkea keskipäivällä tuotettua energiaa, katkosten määrä (puhtaan energian menetykset) kolminkertaistui, nousten 1,8 prosentista 7,2 prosenttiin vain muutamassa kuukaudessa.
Kilpailu joustavuudesta.
Ala ei enää pyri asentamaan lisää paneeleja, vaan pikemminkin yrittää selviytyä jo olemassa olevilla. Financial Timesin mukaan suurimmat toiveet liittyvät akkuihin. Energianvarastointijärjestelmien asentaminen antaa tuottajille mahdollisuuden ”pelastaa” kannattamattomat projektit varastoimalla energiaa, kun päivän hinta on nolla tai negatiivinen, ja myymällä sitä yöllä. Tällä hetkellä kehitetään myös muita ratkaisuja: Sähkön ostosopimukset: Zelestran kaltaiset yritykset solmivat pitkäaikaisia sopimuksia Microsoftin tai Amazonin kaltaisten jättien kanssa sähkön toimittamisesta datakeskuksiin, vaikka ostajien pyytämät hinnat laskevat vaarallisesti alle kannattavuusrajan, joka on 30 euroa/MWh. Vienti: Espanja yrittää voittaa ”energiasyrjäytymisensä” hankkeilla, kuten Irlannin kanssa suunnitellulla merikaapelilla, joka on tarkoitus toteuttaa vuonna 2030 ja jonka avulla ylimääräinen aurinkoenergia voidaan siirtää Pohjois-Eurooppaan. Sääntelyn uudistukset: Kongressin hylättyä kuninkaan asetuksen 7/2025 hallitus harkitsee vaihtoehtoisia tapoja edistää mikrosähköverkkojen ja energianvarastointijärjestelmien (tekniikka, jonka avulla akut voivat vakauttaa verkkoa samalla tavalla kuin perinteiset voimalaitokset) kehittämistä. Rakenteellinen ”tammikuun lasku”. Teknologisesta edistyksestä huolimatta kansalaiset kohtaavat ristiriitaisen tilanteen lompakoissaan. CNMC:n (Kansallinen markkina- ja kilpailukomissio) viimeisimmän päätöksen mukaan yritysten saamat korvaukset sähköverkon ylläpidosta ja jakelusta nousevat 4,1 % ja saavuttavat 6,608 miljardia euroa. Lopputulos on kuitenkin ennusteiden paradoksi. CNMC arvioi, että kotitalouksille (tariffi 2.0 TD) maksu voi laskea 1,3 %, jos ennuste energian kysynnän kasvusta 3,6 % toteutuu. Tässä piilee kuitenkin ristiriita: kun ympäristöministeriö on erittäin optimistinen ja ehdottaa 10,5 %:n maksujen korotusta 4,5 %:n kulutuksen kasvun yhteydessä, sääntelyviranomainen (CNMC) on paljon varovaisempi.
Tämä ristiriita luvuissa on vaarallinen. Jos kysyntä ei kasva niin nopeasti kuin hallitus odottaa, järjestelmä ei pysty keräämään tarvittavia tuloja uusiutuvien energialähteiden ja sähköverkon kustannusten kattamiseksi. Tämä johtaa jälleen kauhistuttavaan tariffivajeeseen – historialliseen velkaan, jonka maksamiseen Espanjalta kesti yli kymmenen vuotta.
Lisäksi niille, jotka ovat hakeneet lohtua sähkönkulutuksesta, huhtikuun sähkökatkos oli karu oppitunti: vain 33 % kotitalouksien sähköntuotantolaitoksista Espanjassa on varustettu akkuilla. Ilman näitä lisäinvestointeja aurinkopaneelit kytkeytyvät automaattisesti pois päältä yleisen sähkökatkoksen aikana turvallisuussääntöjen mukaisesti, jättäen käyttäjän pimeyteen huolimatta siitä, että aurinko paistaa hänen kasvoilleen.
Euroopan energiaboratorio. Espanja on tullut maailman energiasiirtymän näyteikkunaksi. Se on osoittanut, että hiili voidaan asteittain poistaa käytöstä – ensimmäistä kertaa 140 vuoteen maassa ei ole ollut yhtään hiilivoimalaitosta toiminnassa heinäkuusta lähtien – mutta se on myös osoittanut, että hallitsematon yltäkylläisyys on tehotonta.
Ember-yhtiön analyysi päätyy siihen johtopäätökseen, että vuoden 2026 tehtävä ei ole asentaa lisää paneeleja, vaan modernisoida energiajärjestelmää ja asettaa joustavuus etusijalle. Kuten eräs johtaja osuvasti tiivisti Financial Timesin siteeraamana, virhe ei ollut paneelien asentamisessa, vaan energiajärjestelmän laiminlyönnissä. Kuukausittaiset sähkölaskumme eivät parane tuotantorekordien rikkomisen ansiosta, vaan sen ansiosta, että voimme hyödyntää jokaisen auringonsäteen. Nykyään energiatulevaisuutemme ei riipu ilmaston lämpenemisestä, vaan kaapeleiden ja akkujen oikea-aikaisesta toimituksesta.
