Ranskalainen startup-yritys Ÿnsect, Euroopan johtava hyönteisproteiinin tuottaja, ilmoitti aloittavansa konkurssimenettelyn vuosia kestäneiden tappioiden ja miljoonien julkisten ja yksityisten investointien jälkeen, jotka eivät onnistuneet muuttumaan kannattavaksi liiketoiminnaksi.
Sisältö
Ÿnsectin konkurssi merkitsee yhden Euroopan vaihtoehtoisten elintarvikkeiden alan kunnianhimoisimmista hankkeista äkillistä loppua. Ennennäkemättömästä taloudellisesta tuesta ja vakuuttavasta kestävän kehityksen konseptista huolimatta yritys ei onnistunut luomaan elinkelpoista mallia erittäin herkälle markkinalle.
Yritys on vuosien ajan markkinoitu lupaavana yrityksenä, joka pystyy vähentämään riippuvuutta soijasta ja kalajauhosta käyttämällä hyönteisproteiinia eläinrehussa. Kuitenkin ero näiden ideoiden ja taloudellisen todellisuuden välillä osoittautui lopulta ylitsepääsemättömäksi.
Yrityksen konkurssiuutinen vaikutti merkittävästi Euroopan maatalous- ja elintarvikesektoriin paitsi hankkeen laajuuden vuoksi myös myönnettyjen valtion varojen määrän ja aloitteen symbolisen merkityksen vuoksi, joka on Euroopan unionin ilmastopolitiikan mukainen.
Investoinneilla rakennettu jättiläinen.
Ÿnsect-yritys keräsi yli 600 miljoonaa dollaria julkisia ja yksityisiä investointeja saaden tukea riskipääomarahastoilta, suurilta institutionaalisilta sijoittajilta ja kansainvälisiltä tiedotusvälineiltä. Sen sponsoreihin kuului jopa näyttelijä Robert Downey Jr:n johtama FootPrint-koalitio, joka mainosti yritystä vuoden 2021 Super Bowlissa.
Vakaa pääoman virta mahdollisti yrityksen nopean kasvun ja erittäin aggressiivisen teollisen laajentumisen. Ongelmana oli, että tulot eivät koskaan riittäneet kattamaan kuluja. Parhaana vuonnaan, 2021, liikevaihto oli vain 17,8 miljoonaa euroa, mikä ei riittänyt kehittyneen rakenteen ylläpitämiseen.
Vuoteen 2023 mennessä kokonaistappiot olivat yli 79 miljoonaa euroa, mikä korostaa syvää epäsuhtaa investointien, kulujen ja markkinoiden välillä. Kestävä kehitys eläinrehualalla ei tarjoa riittävää kannattavuutta kattamaan tällaisia kalliita tuotantoprosesseja.
Vaikka julkisessa keskustelussa on keskitytty pääasiassa kulttuuriseen vastustukseen hyönteisten kulutusta kohtaan, projektin todellinen ydin ei ole koskaan ollut niiden käyttö elintarvikkeina. Alusta lähtien Insects-projekti on kattanut useita markkinoita: vesiviljely, eläinrehut, lemmikkieläinten rehut ja toissijaisesti ihmisten kulutus.
Strateginen epävarmuus lisääntyi vuonna 2021, kun hollantilainen Protifarm-yritys, joka on erikoistunut ihmisravinnoksi tarkoitettujen hyönteisten kasvatukseen, ostettiin. Silloin toimitusjohtaja Anuars Jubers myönsi, että tämä segmentti ei tule ylittämään 10–15 % liikevaihdosta juuri silloin, kun yritys tarvitsee volyymiä ja vakautta.
Riskialttein projekti oli Ÿnfarm, valtava teollisuusyritys Pohjois-Ranskassa, joka markkinoitiin maailman suurimpana hyönteisten kasvatusfarmina. Projekti maksoi satoja miljoonia ennen kuin se osoitti taloudellisen kannattavuutensa, ja lopulta siitä tuli valtava taakka.
Lopulta markkinat voittavat.
Yritykset korjata tilanne osoittautuivat liian myöhäisiksi. Johdon vaihto, tehtaiden sulkeminen ja irtisanomiset eivät pystyneet pelastamaan rakennetta, joka oli suunniteltu kasvua varten, jota ei koskaan tapahtunut. Lopulta yritys likvidoitiin oikeusteitse ja sen omaisuus laitettiin myyntiin.
Akateemisesta näkökulmasta IE-kauppakorkeakoulun professori Joe Haslam katsoo, että tämä tapaus heijastaa toistuva ongelma Euroopassa: ”Eurooppa rahoittaa ideoita, mutta ei systemaattisesti toteuta niitä”, viitaten epäonnistuneisiin projekteihin, kuten Northvolt, Volocopter ja Lilium.
Ÿnsectin konkurssi ei tarkoita alan loppua. Muut yritykset ovat valinneet asteittaisemman kasvun ja pienemmän tuotantokapasiteetin. Mutta viesti on selvä: valtion rahat tai ”vihreän” talouden retoriikka eivät takaa menestystä, jos reaalitalous ei pysty pysymään kehityksen vauhdissa mukana.
