Vuonna 2025 jalometalli saavutti parhaat vuositulokset 46 vuoteen. Vuonna 2026 kulta vakiinnutti asemansa yhtenä merkittävimmistä omaisuuseristä maailman finanssialalla, kun se selvisi historiallisesta vuodesta 2025 sekä tuloskehityksen että houkuttelemansa pääoman määrän suhteen.
Maailman kultaneuvoston (World Gold Council) tietojen mukaan jalometalli saavutti parhaat vuositulokset sitten vuoden 1979, ja sen mukana tuli ennätyksellinen yli 89 miljardin dollarin pääomavirta kulta-ETF-rahastoihin, joiden hallinnoimat varat saavuttivat historiallisen ennätyksen. Nämä tulokset merkitsivät käännekohtaa: kulta ei enää näyttänyt vain lyhytaikaiselta turvapaikalta, vaan muuttui rakenteelliseksi sijoitusvaihtoehdoksi, joka sopi sekä yksityissijoittajille että suurille institutionaalisille toimijoille.
Tässä yhteydessä suurimmat kansainväliset investointipankit ovat yhtä mieltä siitä, että näkymät vuodelle 2026 ovat edelleen myönteiset. JP Morgan Global Research -analyysikeskus ennustaa vuoden 2026 ennusteessaan, että kullan keskihinta on noin 4753 Yhdysvaltain dollaria unssilta, eikä sulje pois mahdollisuutta, että hinta voi nousta 5000 Yhdysvaltain dollariin tämän vuoden neljänteen neljännekseen mennessä. Keskus perustaa ennusteensa korkeaan makrotaloudelliseen epävarmuuteen, jatkuviin geopoliittisiin riskeihin ja vakaaseen korkeaan rahoituskysyntään sekä sijoittajien että keskuspankkien puolelta, mikä auttaa ylläpitämään uutta, rakenteellisesti korkeampaa hintatasoa.
Samanlainen tulkinta on myös Goldman Sachsilla, joka myös säilyttää optimistisen ennusteen kullalle vuoteen 2026 asti. Reutersin julkaisemissa raporteissa pankki asetti tavoitehinnaksi noin 4900 dollaria unssilta joulukuuhun 2026 mennessä, pääasiassa keskuspankkien jatkuvien ostojen ja kullan roolin makrotaloudellisten ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden suojausvälineenä perusteella. Goldman Sachsin mukaan keskuspankkien kultavarantojen kartuttaminen on tullut rakenteelliseksi markkinatekijäksi, joka on vähemmän herkkä lyhyen aikavälin suhdanteille, ja keskeiseksi tekijäksi, joka selittää hintojen vakauden jopa vähemmän negatiivisissa reaalikorkojen skenaarioissa.
Vuoden 2026 alku vahvisti tätä teesiä lisätekijällä: institutionaalisella riskillä Yhdysvalloissa. Tammikuussa kulta ylitti ensimmäistä kertaa 4600 dollarin rajan unssilta, mihin vaikuttivat kasvavat jännitteet presidentti Donald Trumpin ja keskuspankin puheenjohtajan Jerome Powellin välillä sekä jatkuvat keskustelut Yhdysvaltojen keskuspankin riippumattomuudesta. Reutersin mukaan markkinat alkoivat ottaa huomioon riskilisän, joka liittyy mahdolliseen poliittiseen puuttumiseen rahapolitiikkaan, mikä lisäsi kysyntää omaisuuserille, joita pidetään perinteisen poliittisen ja rahoitusjärjestelmän ulkopuolisina arvon säilyttäjinä, ja kulta nousi johtavaan asemaan.
Tämä episodi on merkittävä, koska se laajentaa jalometallin hintaan vaikuttavien tekijöiden kirjoa. Inflaation, reaalikorkojen ja perinteisten geopoliittisten konfliktien lisäksi kulta alkaa reagoida myös institutionaalisen epävakauden ja keskuspankkeihin kohdistuvien luottamuksen riskien havaitsemiseen. Maailmassa, jossa rahapolitiikka ja finanssipolitiikka ovat yhä enemmän kietoutuneet toisiinsa, nämä ristiriidat vahvistavat kullan roolia pitkäaikaisena suojausinstrumenttina, erityisesti monipuolistetuissa salkuissa.
Vähittäissijoittajille vuoden 2026 skenaario esittää kullan diversifiointivälineenä eikä puhtaasti spekulatiivisena sijoituksena. ETF:ien ja muiden rahoitusinstrumenttien yleistyminen on demokratisoinut kullan saatavuuden ja edistänyt sen asteittaista sisällyttämistä pieniin salkkuihin. Vähittäis- ja institutionaalisille sijoittajille kullan vetovoima piilee kuitenkin sen kyvyssä suojata äärimmäisiltä riskeiltä – geopoliittisilta, rahapoliittisilta tai institutionaalisilta – ja sen heikosta korrelaatiosta muihin rahoitusvaroihin stressikausina.
Yleisesti ottaen JPMorganin ja Goldman Sachsin ennusteet yhtyvät yhdessä keskeisessä ajatuksessa: kulta astuu vuoteen 2026 vahvempien perustekijöiden varassa kuin aiemmissa sykleissä. Vuonna 2025 ennätyksellinen kasvu, keskuspankkien rahoitusvirtojen ja ostojen merkitys sekä uusien rahapolitiikkaan ja luottamukseen liittyvien riskien ilmaantuminen luovat skenaarion, jossa korkeat hinnat eivät ole väliaikainen poikkeama, vaan osa uutta tasapainoa. Yli 4600 dollarin rajan ylitys vuoden 2026 alussa oli varhainen merkki tästä muutoksesta ja vahvistaa näkemyksen, että kulta tulee olemaan keskeisessä asemassa globaaleissa sijoitusstrategioissa lähivuosina.
